Helsingin kielilukio

Tiivistelmä

Helsingin Kielilukio on Lahdelma & Mahlamäki arkkitehtien suunnittelema koulurakennus, joka täydentää kehittyvän Myllypuron keskuksen urbaania ympäristöä ja opinahjojen keskittymää. Täydennysrakentamista edustava Kielilukio sijoittuu pienelle tontille ja sopeutuu ympäröivien rakennusten mittakaavaan, sisältäen kuitenkin paljon erilaisia tiloja 900 opiskelijalle. Tämän takia rakennuksesta on luotu tiivis ja hyvin tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Kestävän kehityksen näkökulmasta keskeistä on, että Kielilukio on suunniteltu energiatehokkuutta painottaen ja koeteltuja ratkaisuja hyödyntäen. Kielilukio avautuu erityisesti katutasossa ympäristöönsä, mikä yhtäältä elävöittää kaupunkitilaa ja toisaalta luo avaruutta rakennuksen tarkkaan mitoitettuihin sisätiloihin. Kielilukion tilasuunnittelussa on vältetty suuria avoimia oppimisympäristöjä ja luotu sen sijaan muunneltavia, erillisiä luokkahuoneita, jotka on sijoitettu rakennuksen ytimen ympärille. Pienen tontin sanelemana ulkoilupiha on nostettu rakennuksen katolle.

Helsingin kielilukio kaupunkitilassa

Helsingin kielilukio sijoittuu Myllypuron kehittyvän kaupunginosan ytimeen. Se sijaitsee kaupunginosan tärkeimpien palveluiden ja metroaseman välittömässä läheisyydessä, aivan Metropolia-ammattikorkeakoulun kampuksen vieressä. Yhdessä nämä oppilaitokset muodostavat helsinkiläisittäin merkittävän kaksoiskampuksen.

Kielilukio on suunniteltu kiinteäksi osaksi kaupunkitilaa, aiemmin samalla paikalla sijainneen huoltoaseman tilalle. Kaupunkia tiivistävälle täydennysrakentamiselle ominaisesti Kielilukion tontti on pieni, mikä asetti tiukat raamit rakennuksen suunnittelulle. Pienen tontin takia ulkoilupihaa ei voitu sijoittaa maantasoon, joten tämä tarve ratkaistiin kolmanteen kerrokseen nostetulla kattopihalla. Rakennus pyrkii säästämään läheisten asuinkerrostalojen pitkiä näkymiä ja toisaalta tarjoamaan kattopihansa ansiosta uusia, mielenkiintoisia maisemia. Mittakaavaltaan Kielilukio sopeutuu ympäristöönsä, eikä nouse läheisten rakennusten yläpuolelle. Myös metroaseman läheisyys on kaupunkitilallisesti merkittävä tekijä, minkä takia Kielilukion kaksi pääsisäänkäyntiä avautuvat itään, kohti metroaseman sisäänkäyntejä.

Arkkitehtuuri

Kielilukio toteutettiin hyödyntämällä koeteltuja ratkaisuja erilaisten kokeilujen sijasta. Rakennuksessa on betonirunko, joka edistää kestävää kehitystä luotettavuutensa ansiosta. Lisäksi kestävän kehityksen tavoitteita toteutettiin energiatehokkaalla suunnittelulla, nykyaikaisella talotekniikalla ja hyödyntämällä rakennuksessa lämpöpumpulla ja aurinkopaneeleilla paikallisesti tuotettua uusiutuvaa energiaa. Energiankulutuksen ja ympäristökuormituksen kannalta perustava seikka on, että Kielilukio on kompakti ja tarkkaan mitoitettu kokonaisuus, jossa tarkoituksenmukaisuus ja monikäyttöisyys on viety pitkälle. Tämä on varmistettu käyttäjälähtöisellä suunnittelulla, jossa Helsingin kaupungin ja Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan edustajat ovat olleet kiinteästi mukana läpi suunnitteluprosessin.

Kielilukion päivittäistä toimintaa on avattu ulospäin elävöittämään kaupunkitilaa, esimerkiksi kuvataideluokkien ja yleisten tilojen suurilla lasiseinillä. Vastaavasti suuria suljettuja seinäpintoja edellyttävä monitoimisali on nostettu teknisestä haastavuudestaan huolimatta toiseen kerrokseen, jolloin rakennus on saatu pidettyä katutasossa mahdollisimman avoimena ja helposti saavutettavana. Rakennuksen runko on varsin kapea, minkä ansiosta sisätiloihin saadaan paljon luonnonvaloa. Tilojen avaruutta ja valoisuutta edistää myös Kielilukion perusratkaisu, jossa siirtymisiin tarkoitetut käytävät on sijoitettu rakennuksen keskelle ja oppimistilat puolestaan rakennuksen ulkoreunoille.

Rakennuksen julkisivuissa luotu yhteyttä Myllypuron maamerkkiin eli läheiseen Metropolia-ammattikorkeakoulun rakennukseen hyödyntämällä saman kaltaista perforoitua alumiinilevyä, mutta erilaisella rytmillä, mikä antaa Kielilukiolle oman luonteensa. Osittain läpinäkyvänä materiaalina perforoitu alumiinilevy tuo julkisivuihin myös keveyttä. Lisäksi julkisivuissa on käytetty puuta ja graafista betonia, johon on ikuistettu Kielilukion monikielisyydestä kertovia lauseita ja kirjaimia.

Helsingin taidemuseo valitsi Kielilukioon taiteilija Jani Ruscican teoskokonaisuuden, jonka hän suunnitteli juuri tähän rakennukseen, arkkitehtuurin huomioon ottaen. Vastaavasti Kielilukion suunnittelussa jätettiin tilaa Ruscican teoksille. Lisäksi pihapiirissä on taiteilija Antero Toikan veistos Omega, joka on tuttu ennestään Kielilukion edellisestä sijainnista Itäkeskuksessa. Kielilukion taidekokonaisuutta täydentää tulevaisuudessa myös varta vasten suunniteltu ääniteos.

Tilasuunnittelu

Helsingin kielilukio on hyvin käytännönläheinen rakennus, joka on syntynyt käyttäjien – siis opiskelijoiden ja opettajien – tarpeiden pohjalta. Tiloja tarvittiin paljon, ja Kielilukiossa onkin tilaa 900 opiskelijalle. Opiskeluun tarkoitetut tilat jakautuvat neljään kerrokseen, minkä lisäksi kellarissa on muun muassa teknisiä tiloja.

Tilasuunnittelussa Kielilukion monikulttuurisuutta ja avoimuutta kaikille pyrittiin korostamaan tekemällä maantasokerroksesta helposti saavutettava. Kielilukion toiminta-aikojen jälkeen iltaisin kahden ensimmäisen kerroksen tilat ovat myös muiden kuin lukiolaisten käytössä; esimerkiksi taideluokissa toimii musiikkiopisto ja kokoustilat ovat ulkopuolisten käyttäjien varattavissa.

Kielilukion tilat ovat nykyaikaisia suomalaisia oppimisympäristöjä. Suurten avoimien tilojen sijaan on kuitenkin suunniteltu paljon erillisiä luokkahuoneita, jotka tukevat keskittynyttä oppimista. Tilat ovat muunneltavia ja monikäyttöisiä, ja monia tiloja voidaan avata ja sulkea siirtoseinillä tarpeen mukaan ja yhdistää toisiinsa suuremmiksi tiloiksi. Yleiskäyttöisten luokka- ja ryhmätyöskentelytilojen lisäksi Kielilukion oppimistiloihin kuuluu kuvataide- ja musiikkiluokkia, opetuskeittiöitä ja laboratorioita. Kattopiha ja suojaisat kattoterassit täydentävät tilakokonaisuuden tarjoamalla paikkoja virkistäytymiseen ja monimuotoiseen opetukseen.

Projektien ladattaviin aineistopaketteihin sisältyy kuvia, piirroksia ja tekstejä. Aineiston kieli voi vaihdella englannin ja suomen välillä.

Lataamiseen vaaditaan salasana, jonka saat lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@lma.fi. Kerro viestissä nimesi, edustamasi organisaatio ja aineiston käyttötarkoitus.

Aineiston käyttöehdot (Terms and conditions of use) löydät aineistopaketista.

Lataa aineistopaketti klikkaamalla tästä